tiistai 3. helmikuuta 2015

Mönkään meni, taas.

No eihän se ihan putkeen taas mennyt. Kovasti uhkailin aloittaa terveellisemmän elämän, ja jatkaa viikkokatsauksien kanssa. Turhaa se vissiin on julkaista viikkokatsausta, kun ei siellä oikein mitään merkintöjä ole. Enkä puntarilla uskaltanut käydä. Viime viikko ei mennyt ihan putkeen. Ajatus oli hyvä, että herkkujen syöntiä vähentäisin ja liikuntaa lisäisin, mutta käytönnössä se ei oikein onnistunut. Tekosyitä voisin laittaa tähän pitkän liudan, mutta jotenkin pää ei ole vielä mukana tässä hommassa. Täytyisi löytää taas se motivaatio jostain. Toisaalta vauva on vasta 2kk, joten vielä voisi antaa ihan hyvillä mielin itselle aikaa kerätä sitä motivaatiota, mutta kun peilikuva inhottaa, miksi en aloittaisi jo nyt? Väsymys on välillä valtava, mutta eiköhän siitä paremmista elämäntavoista saisi sitä lisäenergiaa tähän arkeenkin. Mutta mutta, se aloitus. Aina yhtä hankalaa.

4 kommenttia:

  1. Heips! Äitinä sinun ei tarvi kahdesti miettiä mistä motivaatiosi saat. Vaikka minulla ei vielä lapsia olekkaan, niin minua motivoi se, että kun olen terve, eli mm. normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa, en joudu sanomaan lapsilleni joku päivä että äiti ei nyt pysty nostamaan syliin kun selkä on ylipainon vuoksi heikko tai kunto ei kestä leikkiä. Ylipaino edesauttaa myös niin paljon sairauksia ja tapaturmariskiä (hitaat refleksit, huono tasapaino) että en halua olla vastuussa lasteni surusta kun minulle käy jotain liian aikaisin, minkä olisin voinut välttää tekemällä jotain. Tämän ymmärtäminem ja sisäistäminen motivoi minua suuresti, uskon että se käy sulla jopa helpommin kun on ne motivaattorit jo nähtävissä! Tuoreen äiti kuuluukin levätä, fyysisesti ja henkisesti ja olla jatkuvasti läsnä lapselle, mutta vähitellen tulee keskittyä myös siihen kokonaisuuteen. Tsemppiä meille ja onnea vielä lapsukaisesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista, ja totta tosiaan, nuo kaksi ovatkin suurimpia ja ihanimpia motivaattoreita! Luonnollisesti haluaisin antaa heille omalla toiminnallani parhaan mahdollisen esimerkin, on kyse sitten liikunnasta tai mistä vaan :)

      Poista
  2. Pienillä muutoksilla saa jo melkoisia tuloksia aikaan. Ja oon samaa mieltä,ei kannata ressata kun vauvakin vielä niin pieni :) mulla ei ole ennään tekosyitä koska olen vasta lopettanu imettämisen joten saisin tiukemminkin ottaa ;) vaan ku suklaa ja hyvä ruoka on niiiiin mun heikkous :)) noh,jospa tää tästä itelläänkin pienin askelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienin askelin, tosissaan! Välillä oon miettiny että annanko imettämiseen vetoamalla itelleni vaan "syyn" syödä enemmän ja herkkuja, mutta kyllä se vaan tosiasia mun kohdalla on, että ruokahalu ja herkkuhimo on ihan eri svääreissä nyt kun imettää.. Tsemppiä sullekin, kyllä se siitä pikkuhiljaa!

      Poista