Viime raskauden jälkeen havahduin, että kroppa on aivan kamalassa kunnossa. Mitään en jaksanut tehdä ja peilikuvaa en kunnolla uskaltanut katsoakaan. Mikään vaate ei ollut päälläni hyvä, vaan kaikissa näytin makkarankuorelta. Lihavalta sellaiselta. Tällä kertaa olo on eri, en voi sanoa olevani täysin tyytyväinen peilikuvaani, mutta kropassani viihdyn. Tähän asti olen mennyt aika rennolla otteella, synnytyksestä on kulunut vasta kuukausi ja herkkuhimot ovat olleet jotain aika järkyttävää. Imetys verottaa, selvästikin, sillä ikinä ennen en ole syönyt suklaata yhtä paljoa kun kuluneen kuukauden aikana. Mutta olen sallinyt sen itselleni, kun kerran jaksoin hillitä himojani raskaana. Ja nälkä on jatkuva. Mutta jokin stoppihan tälle on tehtävä.. Nyt alkaakin pikkuhiljaa herkkujen karsiminen ja liikunnan lisääminen. Saa nähdä koska uskaltaudun salille ensimmäistä kertaa. Mieli kyllä tekee jo, mutta olen vielä melko kiinni vauvassa, joten en tiedä koska rohkaistun. Mutta tämmöistä tänne kuuluu, päivä kerrallaan!
Moi! Mites siellä on uuden perheenjäsenen kanssa mennyt? Oletteko päässet vaunulenkkeilemään :) Kahden pienen kanssa on varmasti arkikin aika erilaista.
VastaaPoistaMulla on ollut varmaan kuukauden ajan sellasta menoa ja melskettä, että oon melkein unohtanut koko painonpudotus-projektin.. Nyt taas yritän ottaa itseäni niskasta kiinni :)
Prkl. Sain vihdoin kirjoitettua puhelimella vastauksen, ja se hävisi. Mutta siis, kuten voi päätellä vastausvälistäkin, aika haipakkaa pitää! Kädet on aika täynnä, mutta päivääkään en vaihtais!
VastaaPoistaKävelylenkkejä ei valitettavasti olla paljoa tehty, arkiliikuntaa lukuun ottamatta, johtuen pitkälti esikoisesta joka tahtoisi itse kävellä joka paikkaan.. Ja tutkia kaikki kepit matkalla, sillä vauhdilla ei paljon läski sula! :D mutta toiveissa olisi päästä salille pian..
Tsemppiä sullekin, onneksi tässä hommassa ei kuukauden parin tauot tunnu, kun kyse on kuitenkin koko elämän projektista ;)