Edistysaskelia

Väistämättä se talvi tekee taas tuloaan.. Pojan kanssa puistoretkillä varpaat palelee ja nenänpää jäätyy. Eilen saimme kokea ulkoilureissulla melkoisen säänmuutoksen, kun auringonpaiste muuttui minuuteissa hyytävänkylmäksi räntäsateeksi, joka piiskasi kasvoihin. Tultiin loppumatka juosten.. Nyt oli siis korkea aika kaivaa talvikamppeet taas kaapeista esille. 

Sieltä se myrskypilvi tekee tuloaan

Kaikista vastoinkäymisistä ja hitaasta edistymisestä huolimatta on taas kerran ihana huomata saaneensa jotain aikaiseksi, pitkällä aikavälillä. Viime keväänä hyödynsin mega-alennusmyyntejä ja ostin itselleni kaksi uutta talvitakkia. Merkkitakkeja, joita ei ikinä olisi varaa ostaa ovh:na. Ihania takkeja, lämpimiä ja tyylikkäitä. Ja liian pieniä. Sain keväällä itseni juuri ja juuri ängettyä kyseisiin vaatteisiin, vetoketjut menivät kiinni mutta lopputulos oli ahdingossa oleva makkarankuori. Mutta en voinut silloin vastustaa kiusausta siitä, että saisin yli 500e arvoiset takit 80 eurolla. Ja vielä niin ihanat! Joten ostin takit ja päätin, että ensi talvena mahdun niihin. 

Lenkkimaisemia

Nyt on koittanut uusi talvi ja kuinkas takkien kanssa kävikään? Kuinkas ollakaan, ne mahtuu ja makkarankuoriefekti on hävinnyt! Jännityksellä puin takit äsken päälleni ja kyllä pisti hymyilyttämään! Tutkailin tuossa painonlaskua ja totesin, että on niitä kiloja tippunut 6-7kg siitä keväästä. 

Ja nyt minulla on aivan ihanat takit odottamassa kunnon pakkasia, kuinka ihanaa! Mitenköhän ensi talvena käy, onkohan takit silloin jo liian isoja? ;)