Parempaan päin(kö)?

Selkätilannepäivitys: Aamusta iloitsin suuresti, kun pääsin "ketterästi" sängystä ylös, selkä tuntuu siis olevan parempi. Käytiin pojan kanssa pienellä päiväkävelyllä ja siinä hissukseen kävellessä kävi kyllä mielessä, että olisi sen särkylääkkeen silti voinut ottaa, alkoi juilimaan melko ikävästi. Noh, hiljaa hyvä tulee ja mummotkin käveli meijän ohi mutta ilman suurempia kiputiloja päästiin takasin kotiin. KUNNES, ripustan takkia naulakkoon aavistuksen etukumarassa ja naps. Sama juttu kun pari päivää sitten, joku murjoo alaselkääni leipäveitsellä. Hammasta purren totean, että sattuu, muttei ihan niin pahasti kun viimeksi. Poika nukkumaan, pilleriä naamaan, mobilatia selkään ja sohvalle. Nyt tässä on vaan se ongelma, etten meinaa millään päästä täältä ylös, apua! Tähän kirjoitan kymmenen kirosanaa ja kiitos. Alkaa huumori loppumaan.