Uuteen nousuun

Ollaan pojan kanssa vietetty viisi edellistä päivää kotona neljän seinän sisällä. Hieman hulluksihan tässä meinaa jo tulla, mutta minkäs teet kun poika on ollut kipeänä. Ainoa kotoa poistuminen on ollut autolla käymään lääkärissä. Ei varmaan kannattaisi sanoa ääneen, mutta nyt pojan vointi näyttää paremmalta, joten tänään lähdimme ulos, wohoo! Käytiin ihan kävellen kaupassa, 1km suuntaansa. Wau, tekipä hyvää! Siellä oli muitakin ihmisiä, aurinkoa, autoja, lentokoneita ja puissa lehtiä. Vaikka mitä ihmeellistä! Ja ah, raikasta ilmaa<3

Viime viikko on mennyt melkoisesti penkin alle, liikunnat jäi vähäisiksi ja syötyäkin tuli huonosti. Ruokailut oli epäsäännöllisiä, aamupalat jäi väliin ja illalla mässäiltiin. Vähän niinkun ennenvanhaan. Kuitenkin tiedostin kuinka paha olo oli ja nyt sitten taas alkaa uudella vauhdilla ja tarmolla. Päätin nollata taas nyt ihan kunnolla, aloittaa puhtaalta pöydältä, pussiruoka siis kehiin. En ole osannut viime aikoina pysyä kokonaan erossa herkuista, vaikka söisinkin muuten terveellisesti. Tarvitsen taas kunnon sysäyksen jotta muistaisin mitä oikein haluan. Jos koko ajan mietin, että haluaisin olla laihempi, mutta silti käyn katsomassa olisiko kaapeissa herkkuja, jossain mättää. Helpompaa olla hetki kokonaan ilman. Ei tarvitse miettiä mitä söisin, eikä tarvitse taistella herkkuja vastaan ku ne nyt vaan on ihan kokonaan kielletty. Ei edes yhtä. Tuossa pöydällä on kupissa karkkia, ja tiedän kaapissa olevan avonainen sipsipussi, eikä mun tee edes pahaa. Tiedän vaan, ettei ne kuulu nyt mun suuhun.

Eilen alkoi pussiruokailu, join päivän aikana 5 suklaapirtelöä. Nälkä vaivasi illalla, mutta lukuunottamatta pientä päänsärkyä päivä meni hyvin. Join paljon vettä ja siitä on selvästi apua. Aamupaino oli tänään niin ilahduttava, että oikeesti toivon jaksavani tätä nyt pidempään kun viimeksi. Viime kerralla jaksoin viikon, nyt on tavoitteena ainakin kaksi-kolme viikkoa. Jos sitä ainakin pääsis 8-alkaviin lukuihin, se olisi huimaa!

http://weheartit.com/